Rakentamislain valmistelun ongelmista kannattaa ottaa oppia tuleviin uudistuksiin
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden rakentamislain, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Vaikka lakiin on matkan varrella tehty suuria muutoksia, lopputuloksena on kiireessä valmistelu pirstaleinen kokonaisuus, joka lisää kunnissa huolta rakentamisen hajautumisesta ja resursseista.
Ympäristöministeriö aloitti kunnianhimoisen maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistuksen vuonna 2018, mutta jatkoi sittemmin suuren vastustuksen vuoksi pelkän rakentamista koskevan osion uudistamista. Alueidenkäyttöä koskevan osion eli kaavoituslain uudistus pistettiin tauolle.
− Aikalisä kaavoituslain uudistukseen oli tietynlainen erävoitto. Nyt hyväksytty uusi rakentamislaki sen sijaan on kaavoituksen näkökulmasta pettymys, sillä lakiin jäi edelleen monia ongelmakohtia ja vielä valiokuntakäsittelyn aikanakin pulpahti uusia. Nyt alkaa uuden lain konkreettisten vaikutusten arviointi meidän ja kuntien työhön, sanoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta.
Mansikka toivoo, että rakentamislain valmistelun ongelmista otetaan opiksi mahdollisesti jo seuraavalla hallituskaudella uudelleen käynnistyvään alueidenkäyttölain uudistukseen.
− Jos lakiuudistukseen jälleen tartutaan, on valmistelu aikataulutettava niin, että aitoon vuorovaikutukseen kuntien ja maakuntien kanssa on riittävästi mahdollisuuksia. Kokemus käytännön kaavoitustyöstä pitäisi ehdottomasti hyödyntää kaavoitusta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Edellisen kierroksen kiire näkyy myös lopputuloksessa, summaa Mansikka.
Uudenmaan liitto otti viime vuosina useasti kantaa lakiuudistuksen valmisteluun, ja vaati yhdessä kuntien kanssa jopa valmistelun keskeyttämistä.
Näistä kritisoimme rakentamislain uudistusta
- Alueidenkäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava kokonaisuutena: Käynnissä on samanaikaisesti useampia alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyviä lakiuudistuksia. Valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi näiden muodostamaa kokonaisuutta ja varmistettu, että lait toimivat suhteessa toisiinsa.
- Säätämisprosessissa on tapahtunut merkittäviä virheitä. Rakentamislain uudistusprosessi ei edennyt valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti, eikä siihen ollut todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Lisäksi keskeisiä lain soveltajia eli kaupunkeja ja kuntia ei otettu riittävällä tavalla mukaan valmisteluun.
- Yhdyskuntarakenne hajautuu, kun suunnittelun työkaluja heikennetään: Uusi laki heikentää kuntien mahdollisuuksia kehittää alueitaan hallitusti. Esimerkiksi lupa hajarakentamiseen on myönnettävä nykyistä kevyemmin perustein eikä alle 30 m2 rakennukseen jatkossa tarvitse hakea lupaa, jolloin kunnan resursseja joudutaan ennakoinnin ja suunnittelun sijaan käyttämään ikävään ja helposti riitaisaan jälkikäteisvalvontaan ja virheiden korjailuun. Tämä kaikki voi kuormittaa kuntataloutta merkittävästi – ja on myös ristiriidassa lakiuudistuksen kestävyysvaatimusten kanssa.
- Ilona Mansikka: Maakuntakaavoitukseen tarvitaan joustava työkalupakki (9.4.2021)
- Maakuntajohtajat kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksesta: Ehjää ei pidä korjata (7.10.2021)
- Kaavoitus- ja rakentamislaki lausunnoille – Liiton vaikuttamistyö jatkuu (28.10.2021)
- Maakuntahallitus: Lausunto kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksesta (29.11.2021)
- Uudenmaan kuntajohtajat: Kaavoitus- ja rakentamislain luonnos kelvoton, valmistelu keskeytettävä (8.12.2021)
- Kaavoitus- ja rakentamislaki hidastaisi kaavoitusta ja vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista (1.3.2022)
- Maankäyttö- ja rakennuslaki pysyy alueidenkäytön osalta ennallaan – Edunvalvontatyölle edelleen tarvetta (4.4.2022)
- Uudenmaan liitto kritisoi lyhyttä kaavoitus- ja rakentamislain kuulemisaikaa – Vain kaksi päivää aikaa tutustua laajaan aineistoon (12.4.2022)
- Maakuntajohtajat kritisoivat maankäyttö- ja rakennuslain uudistusprosessia, vaikuttaminen tehty mahdottomaksi (14.4.2022)
- Uudenmaan liitto pyrkii edelleen vaikuttamaan rakentamislakiluonnoksen ongelmakohtiin (21.6.2022)
- Uudenmaan liitto ja kuntien kaavoittajat vaativat rakentamislain valmistelun keskeyttämistä (8.9.2022)
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.