Blogi
14.3.2025
Kulttuuri on kuntien peruspalvelu. Kulttuuri kunnassa tarkoittaa ikimuistoisia kulttuuritapahtumia: niitä hetkiä, kun yhdessä toisten kanssa pääsemme irti arjesta kulttuurin kuljettaessa meitä toisiin maailmoihin. Kulttuuri tekee kunnassa ja hyvinvointialueilla paljon muutakin. Kulttuuri tekee arjestamme rikkaampaa ja merkityksellisempää. Kulttuuri on kaurapuuro aamupalapöydässä, ilman sitä päivästä ei tule mitään, kirjoittaa asiantuntija Katriina Rosavaara blogikirjoituksessaan.
Blogi
10.3.2025
Vaikka maakuntakaavoituksen vuorovaikutus on ensisijaisesti suunnattu kunnille, viranomaisille ja asiantuntijoille, kaavaprosessin sujuvuuden kannalta olisi tärkeää panostaa myös asukkaisiin, kirjoittaa asukasvuorovaikutusta diplomityössään tutkinut Jaana Virtanen.
Blogi
5.3.2025
Ilmassa on kasvavaa jännitystä kuntavaalien lähestyessä. Uusien päättäjien tulee ymmärtää paitsi kunnan, myös kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes puolet kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun.
Blogi
21.2.2025
Vuonna 1995 tapahtui ainakin kolme merkittävää asiaa: Uudenmaan liiton perussopimus astui voimaan, Suomi liittyi Euroopan unioniin ja maamme voitti historiansa ensimmäisen jääkiekon MM-kullan.
Blogi
30.1.2025
Aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista, kirjoittaa Outi Ervasti ja Johannes Herala. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.
Blogi
8.1.2025
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
19.12.2024
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Blogi
9.12.2024
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
22.10.2024
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Blogi
18.10.2024
Tukholman seutu ja Uudenmaan alue ovat monessa mielessä varsin samankaltaisia. Lokakuun alussa Uudenmaan liiton aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijoita osallistui Tukholman seudun alueellisen kehittämissuunnitelman vertaisarviointiin paikallisen vastinparimme Region Stockholmin vieraana. Arviointi- ja vierailupyyntö Tukholman seudulle tuli eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston kautta.
Blogi
9.10.2024
Uudenmaan kulttuurifoorumin pääpuhuja, brittiläinen Susanna Eastburn, kertoi laajasti koko kulttuurisektoria yhdistävästä What next -liikkeestä. Samansuuntaiseen pyrki ensimmäistä kertaa järjestetty Uudenmaan kulttuurifoorumi kootessaan kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijat Musiikkitalolle yhteisen keskustelun ääreen, kirjoittaa Katriina Rosavaara.
Blogi
24.9.2024
Muutos lähtee aina ensin heistä, jotka ovat valmiita ottamaan ensimmäiset askeleet. Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida, kirjoittaa We make transition -hankkeen projektipäällikkö Miranda Sundholm.
Blogi
26.6.2024
Millaisia ovat ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys yrityksille? Ilmastonmuutoksen etenemisen lisäksi viime vuosien tapahtumat, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet epävarmuutta yritysten toimintaympäristössä.
Blogi
12.6.2024
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä, kirjoittaa Sofia Laine.
Blogi
7.6.2024
Suomalaisnuorten lukeminen vähenee, kapenee ja heikkenee. Luultavasti myös aikuisten lukutaito on rapistunut viime vuosina, mutta sitä ei mitata samaan tapaan. Kun puhe kääntyy lukemiseen, ensimmäisenä ajatellaan kirjoja. Päivittäinen lukeminen on kuitenkin yleensä jotain ihan muuta, kirjoittaa Leaa Lakka.
Blogi
4.6.2024
Suomen väki- ja työpaikkarikkain maakunta kätkee sisäänsä valtavan määrän logistiikkaa, joka ei aina ole päällimmäisenä mielessä. Suomen kautta kulkevien tavaravirtojen keskipiste löytyy kiistatta Uudeltamaalta, mutta miltä näyttää logistiikan tulevaisuus, kirjoittaa Heini Peltonen.
Blogi
31.5.2024
Onko Uudestamaasta tulossa maahanmuuttomaakunta? Jos on, mitä se tarkoittaa ja miten siihen pitäisi suhtautua? Voiko maakunta tehdä jotain sen eteen, että maakunnan yhteinen etu toteutuisi muuttuvassa maailmassa mahdollisimman täydellisesti? Tätä pohtii Pasi Saukkonen Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
17.5.2024
Uusimaa on vuoden jokaisena päivänä jollekin uusi ja on aina ollut. Jonkun toi juna, toisen lentokone ja kolmannella autoon pakkautui koko perhe, kissat ja koirat. Toisaalta monet ovat viettäneet täällä kaikki syntymäpäivänsä, kirjoittaa Katriina Rosavaara.
Blogi
15.5.2024
Suomi tarvitsee Euroopan unionin pohjoisena reuna-alueena reitit etelään ja länteen. Tunneli Helsingistä Tallinnaan puoltaa paikkaansa tulevaisuuden ratkaisuna, kirjoittaa maakuntajohtaja Tuija Telén.
Blogi
13.5.2024
2050-luvun Uudellamaalla kansainvälisyys on läsnä kaikkialla. Ylirajaisen maakunnan kaupungeissa tarvitaan kestäviä liikkumisen ratkaisuja, niitä tukevaa tutkimusyhteistyötä ja paikkaan – ei enää syntyperään – perustuvaa identiteettipolitiikkaa, kirjoittaa Kaupunkitutkimus TA:n yrittäjä ja kaupunkitutkija Maija Urponen.