Kuntametsien käyttö monipuolistuu – Opit jaetaan kuntien asiantuntijaverkostossa
Uudenmaan liiton Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti tarjosi kunnille tietoa metsien kestävään, monitavoitteiseen käyttöön. Reilun vuoden aikana koottiin sekä tieteellistä pohjaa että konkreettisia vinkkejä. Nyt metsäaiheiden käsittely jatkuu asiantuntijaverkostossa.
Kuntametsissä halutaan muun muassa edistää hiilensidontaa, lisätä elinympäristöjä metsälajeille, tuottaa puuraaka-ainetta metsäteollisuuden tarpeisiin ja parantaa mahdollisuuksia virkistäville luontoelämyksille
– Metsien käytölle on enemmän odotuksia kuin koskaan ennen, tiivistää ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Maria Sirviö Uudenmaan liitosta.
Kunnissa on paljon jaettuja tavoitteita, toiveita ja haasteita
Kunnat omistavat noin kahdeksan prosenttia Uudenmaan metsistä. Kuntametsien käytöllä on suora vaikutus muun muassa maakunnan luonnon monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle. Samalla kunnat näyttävät valinnoillaan suuntaa muille metsänomistajille.
Metsien hoitoon ja käyttöön liittyvien moninaisten intressien yhteensovittaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Ehkä kunnilta juuri siksi tuli muutama vuosi sitten toive yhteisestä ohjeistuksesta metsien kestävään monikäyttöön. Projektilla pyrittiin vastaamaan tähän toiveeseen.
Metsien käytölle on enemmän odotuksia kuin koskaan ennen.
Monissa Uudenmaan kunnissa metsäsuunnitelmien ja -strategioiden päivitys on ajankohtaista nyt tai lähivuosina. Joissain kunnissa myös kuntalaisia on osallistettu tavoitteiden määrittelyyn.
– Entistä useammin metsien käytössä halutaan painottaa muutakin kuin taloudellista hyötyä, iloitsee Sirviö.
Muun muassa metsäluonnon köyhtymiseen on reagoitu jo monissa kunnissa, ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut korkealle metsänkäytön tavoitteiden listalla.
Tieto ja vertaistuki auttavat tekemään oikeita valintoja
Kuntametsien kestävä monikäyttö -projektissa koostettiin tuoretta tutkimustietoa kunnille käyttökelpoiseen muotoon. Työpajoissa keskusteltiin metsien monikäytön teemoista yksi kerrallaan.
– Aiheina olivat muuttuvaan ilmastoon sopeutuva metsänhoito, hiilensidonnan lisääminen, monimuotoisuuden edistäminen, virkistyskäyttö ja metsien terveysvaikutukset sekä puuntuotanto, Sirviö luettelee.
Työpajojen teemoja valottivat asiantuntijat kotimaisista tutkimus- tai asiantuntijaorganisaatioista. Kaikista pääteemoista tehtiin myös esitteet, jotka löytyvät tämän uutisen lopusta.
Projektin aikana pureuduttiin teemoihin, jotka ovat olleet julkisessa metsäkeskustelussa jo pidempään pinnalla. Uusia aiheita ja tiedon tarvetta niistä tulee kuitenkin nyt jopa enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen ja muun uuden sääntelyn mahdolliset vaikutukset metsänkäyttöön mietityttävät niin kuntia kuin muitakin metsänomistajia.
Muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen ja muun uuden sääntelyn mahdolliset vaikutukset metsänkäyttöön mietityttävät niin kuntia kuin muitakin metsänomistajia.
Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi kuntien edustajat pääsivät yhdessä keskustelemaan, miten käsitelty teema näkyy oman kunnan metsien käytössä tai sen suunnittelussa. Ajatustenvaihto oman kunnan haasteista, onnistumisista ja ideoista kävi varsin vilkkaana.
– Olisi hienoa, jos työpajoja voitaisiin pitää jatkossakin. Haasteita riittää kuntametsissä muun muassa ennallistamiskysymyksissä ja metsien hoidon parissa, sanoo Helsingin luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen.
Porvoon metsätalousinsinööri Tommi Laakkosen mukaan useimmissa kunnissa metsäammattilainen on ainoa laatuaan, joten vertaistuki muiden kuntien kollegoilta on kehittymisen kannalta tärkeää.
– Toivon todella, että verkoston toiminta jatkuu, sillä tämän tyyppiselle kuntarajat ylittävälle yhteistyölle on suuri tilaus, komppaa Hangon ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo.
Retkeltä jäi konkreettisia oppeja takataskuun
Kesällä 2022 metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson kutsui kuntien väkeä tutustumaan Raaseporin kuntametsien käyttöön. Jansson jakoi vuosikymmenien aikana kerryttämiään kokemuksia metsien hoidon menetelmistä ja esitteli monipuolisesti erilaisia metsäkohteita.
Retkellä keskusteltiin muun muassa virkistysmetsien hoidosta, kiertoaikojen pidentämisen potentiaalista niin hiilensidonnan kuin monimuotoisuuden näkökulmista sekä jatkuvan kasvatuksen soveltuvuudesta erilaisille kohteille.
– Metsäretkellä saimme käytännön tietoa jalopuumetsän perustamisesta. Olemme nyt miettineet sellaisen perustamista Tuusulaan ja hakeneet siihen HELMI-rahoitustakin. Olimme myös yhteydessä Carl-Johaniin lisätietojen saamiseksi, kertoo Tuusulan erityisasiantuntija Terhi Wermundsen.
Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti toteutettiin vuosina 2021–2022. Vaikka projekti on virallisesti päättynyt, jatkuu metsäaiheiden käsittelyä kuntien asiantuntijaverkostossa. Suunnitteilla on myös keskustelutilaisuus ja retkeilyä. Uudenmaan liitto jatkaa myös kuntien tiedollista tukemista metsäsuunnitelmien päivittämisessä ja muissa metsäisissä kysymyksissä.
Kuntametsistä on moneksi – tutustu esitteisiin!
publikation
Metsäluonnon monimuotoisuus Uudellamaalla
Broschyr
2022
Metsäluonnon monimuotoisuus Uudellamaalla
publikation
Virkistyskäyttö ja metsien terveysvaikutukset
Esite
2022
Virkistyskäyttö ja metsien terveysvaikutuksetLisätietoja:
Maria Sirviö
Miljö- och klimatsakkunnig
maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi
Skogens mångbruk och kolbindning i anslutning till naturens mångfald och klimatförändring
Bekanta dig också med dessa
Nyhet
2.6.2023
Landskapen: Vid eventuell revidering av lagen om områdesanvändning ska en smidig och kostnadseffektiv planering tryggas
Finlands landskap tar ställning till lagen om områdesanvändning och vädjar till den kommande regeringen att utgångspunkten för den eventuella lagreformen ska vara att uppdatera och komplettera den nuvarande, välfungerande lagen. Målet ska vara en smidig och kostnadseffektiv planering.
Blogg
1.6.2023
Den historiska Nylandsplanen
Våren förde med sig goda nyheter. Högsta förvaltningsdomstolen fattade sina slutliga beslut om Nylandsplanen, vilket bekräftade de gångna årens arbete. För det första känner man sig nöjd, för landskapsplanen nästan i sin helhet är i den form som fullmäktige godkände år 2020, skriver Ilona Mansikka.