Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava: tuulivoima

Kehityskuva

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa käsitellään muun muassa Uudenmaan työpaikka- ja palvelurakennetta, elinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuuksia edistää innovaatiotoimintaa. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Innovaatioekosysteemit

Selvityksessä on kartoitettu Uudenmaan innovaatiokeskittymät ja selvitetty innovaatioekosysteemien edellytyksiä ja malleja. Lisäksi esitetään tehokkaan innovaatiotoiminnan kriteerit aluesuunnittelun näkökulmasta.

Elinkeinotoiminnot

Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Selvityksessä on käsitelty Uudenmaan elinkeinojen nykytilannetta ja kehittymisnäkymiä, eri toimialojen sijoittumiskriteereitä sekä alueen kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa.

Matkailu ja vapaa-ajan asuminen

Selvityksessä on tutkittu matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutuksia kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla. Ostovoiman kasvaessa myös liiketilan tarve kasvaa. Matkailijoiden vaikutus näkyy pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutus alueen ulkopuolella.

Matkailun edistäminen

Matkailuaiheisessa selvitystyössä luodaan kokonaiskuva siitä, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä matkailun edistämiseksi on Etelä-Suomen maakunnan liitoissa käytetty ja miten ne ovat vaikuttaneet alueiden käyttöön ja kehitykseen sekä matkailutoimintoihin.

Kehityskuva

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa käsitellään muun muassa Uudenmaan tavaraliikenteen virtoja ja solmupisteitä eli lentokentät, satamat ja logistiikka-alueet sekä niitä yhdistävät maa- ja meriliikenteen yhteydet. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Satamien takamaat

Selvityksessä on kartoitettu Suomen rannikkosatamien kotimaan- ja ulkomaankuljetusten taka- ja etumaat. Tarkastelun kohteina ovat olleet sekä tie- että rautatiekuljetusten tavaraliikenteen kuljetusvirrat. 

Logistiikkakeskukset

Uudenmaan logistiikkakeskusten sijoittumiselle on aiemmin laadittu neljä erilaista tulevaisuuden skenaariota. Selvityksessä on arvioitu skenaarioiden liikenteellisiä vaikutuksia sekä soveltuvuutta osaksi Uudenmaan kautta Venäjälle kulkevaa kuljetuskäytävää.

Keski-Uudenmaan poikittaisyhteydet

Selvityksessä on tutkittu voimassa olevien kaavojen linjauksia sekä täysin uusia vaihtoehtoja logistiikkakeskusverkostoa tukevista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä. Yhteyksiä käsitellään liikenteellisestä näkökulmasta ja painopisteenä ovat vaikutukset tavaraliikenteelle.

Malmin lentokenttä

Selvityksen tarkoitus on muodostaa käsitys harrasteilmailun sijoittumismahdollisuuksista Hyvinkään ja/tai Nummelan lentokentälle olettaen, että Helsinki-Malmin lentoaseman toiminta päättyy lähitulevaisuudessa.

Verkkokauppa

Selvityksessä on tutkittu verkkokaupan nykytilaa ja kehitystä sekä arvioitu verkkokaupan vaikutuksia logistiikkaan, maankäyttöön ja liikenteeseen Suomen kaupunkiseuduilla. Uudenmaan liitto on rahoittanut selvitystä.

Verkkokauppa kaupunkiseudulla – selvitys nykytietämyksestä, 2015 (Väyläviraston julkaisu Doria-julkaisuarkistossa)(Siirryt toiseen palveluun)

Logistiikka-alueiden liikennetarkastelu

Tarkastelu täydentää Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitystä, joka keskittyy Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän väliselle alueelle. Laajennettu tarkastelu ulottuu Porvoonväylälle saakka.

Logistiikka-alueiden liikennetarkastelu, 2015 (pdf)

Helsingin ympäristön logistiikka-alueet

Työssä määritetään Helsingin, Järvenpään, Keravan, Sipoon, Tuusulan ja Vantaan pitkän aikavälin tavoite‐ ja toimenpidesuunnitelma logistiikka‐alueiden ja palveluiden sijoittumisesta sekä kehittämisestä. Mukana työssä ovat suunnittelualueen kunnat, Liikennevirasto, HSL, ELY ja Uudenmaan liitto. Julkaisu on osa neljännen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä.

Helsingin ympäristön logistiikka-alueiden kehittämisen tiekartta, 2016 (pdf)

Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien vaikutukset

Kaavaluonnoksessa osoitetaan viisi vaihtoehtoista logistiikan poikittaisyhteyttä keskiselle Uudellemaalle valtateiden 3 ja 4 välille. Tässä selvityksessä arvioidaan kahden pohjoisimman yhteyden – Järvenpään ja kantatie 45 välisen sekä Itäisen radanvarsitien – vaikutuksia alueen luontoon, maisemaan, ihmisiin, liikenteeseen, talouteen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen.

Keski-Uudenmaan pohjoisten poikittaisyhteyksien vaikutusten arviointi, 2015 (pdf)

Tuulivoiman lähtökohdat

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritellään tuulivoimalle soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet Uudellamaalla sovittaen ne muuhun alueiden käyttöön. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Lähtökohtia tuulivoiman käsittelyyn maakuntakaavassa, 2014 (pdf)

Tuulivoima-alueet

Kolmivaiheisessa selvityksessä on tarkasteltu mahdollisia tuulivoima-alueita Uudenmaan maa- ja merialueilla. Maakunnallinen tuulivoima-alue tarkoittaa kymmenen tai useamman tuulivoimalan kokonaisuutta.

Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: Nykytila-analyysi, 2013 (pdf)
Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 2: Selvitettävien alueiden valinta, 2014 (pdf)
Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 3: Kohdekohtaiset selvitykset, 2014 (pdf)

Tuulivoimaopas paikallistuotantoon

Oppaan tavoitteena on kannustaa Uudenmaan kuntia edistämään paikallista tuulivoimatuotantoa. Kuntakaavoittajille suunnattu opas avaa tuulivoiman suunnitteluprosessia ja kurkistaa tuulivoimakohteisiin eri puolilla Suomea. Julkaisu on osa neljännen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä.

Tuulista energiaa – Opas alle kymmenen tuulivoimalan suunnitteluun Uudellamaalla, 2015 (pdf)

Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, Natura-alueisiin sekä suuriin petolintuihin

Selvityksessä arvioidaan maakunnallisten tuulivoima-alueiden kokonaisvaikutuksia muuttolinnustoon ja Natura-alueisiin. Tarkastelussa on viisi tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta, jotka olivat mukana 1.12.2015−29.2.2016 lausunnoilla olleessa maakuntakaavaehdotuksessa: maa-alueilla sijaitsevat Övre−Rikeby, Röjsjö ja Lapinjärvi−Loviisa sekä Inkoon−Raaseporin ja Porvoon edustan merialueet.

Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, Natura-alueisiin sekä suuriin petolintuihin, 2016 (pdf)

Viherrakenteen kehityskuva

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan viherrakennetta yhdenmukaisella tavalla maakunnan laajuisesti. Kehityskuvan on tarkoitus herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan viherrakenteen toivotaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa. 

Viherrakenteen kehityskuva, 2015 (pdf)

Viherrakenneselvitysten yhteenvetoraportti

Raportissa on kuvattu viherrakenteen teemaa varten tehdyt erillisselvitykset sekä muut kaavatyötä varten kootut viherrakenteen tietoaineistot. 

Uudenmaan viherrakenneselvitykset 2013–2014, yhteenvetoraportti, 2015 (pdf)(Avautuu uuteen ikkunaan)

Ekosysteemipalveluiden analysointi GreenFrame-menetelmällä

Uudenmaan viherrakennetta on arvioitu ekosysteemipalveluiden tuotannon, kysynnän ja muutospaineiden näkökulmasta GreenFrame-menetelmällä. Selvitys sisältää taustatietoa ekosysteemipalveluista, Uudenmaan alueen analyysien tulokset sekä virkistysalueiden luokittelun ja maakunnallisuuden kriteerit.

Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut, EkoUuma-hankkeen loppuraportti, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista, 2015 (pdf)

Viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä

Arvokkaimpien luontokohteiden tunnistamiseen on maakuntakaavoitusta varten sovellettu paikkatietopohjaista Zonation-menetelmää, jolla voidaan analysoida suuria määriä luontoarvoja kuvaavaa tietoa ja suhteuttaa se muuhun maankäyttöön. Raportissa esitellään menetelmällä kaavaa varten tuotettuja analyysejä.

Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista, 2015 (pdf)

Zonation-alueet

Raportissa kuvataan Uudenmaan alueelle tehdyssä Zonation-analyysissä tunnistetut luontoarvoiltaan tärkeät alueet. Jokaisesta alueesta esitetään Zonation-analyysin tuottama ruutupohjainen karttarajaus sekä sanallinen kuvaus alueen luontoarvoista.

Luontoarvojen ja ekosysteemipalvelujen yhdistelmä

GreenFrame- ja Zonation-menetelmien tulosten vertaamiseksi tehtiin useita yhdistelmäanalyysejä. Analyysit kuvaavat luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen näkökulman ja luonnon monimuotoisuuden näkökulman yhdistelmien alueellista vaihtelua Uudenmaan viherrakenteessa. 

Uudenmaan viherrakenteen arviointi uusin menetelmin – vertailu GreenFrame- ja Zonation-analyysien tuloksista, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista (pdf, 2015)

Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteerit

Kriteerejä maakunnallisesti arvokkaille luonnonympäristöille kehitettiin aiempien maakuntakaavojen yhteydessä ensin Itä-Uudellamaalla ja sitten koko nykyisen maakunnan alueelle soveltuviksi.

MALU: Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt, 2010 (pdf)

LAKU: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle, 2012 (pdf)

Luontoselvitys

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen luonnonsuojelualuevarausten ajantasaisuutta sekä mahdollisia uusia maakunnallisia suojelualueita. Alueita on yhteensä 25. Jokaisesta alueesta on laadittu kuvaus ja aluerajaus kartalle. 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luontoselvitys 2014–2015, Maastoselvityskohteet ja niiden maakunnallinen arvo, 2015 (pdf)

Viherkehä 

Diplomityönä tehdyssä esiselvityksessä peilataan viherkehän olemassa olevia arvoja tulevaisuudennäkymiin ja kansainvälisiin esimerkkeihin. Aihetta käsitellään ihmisnäkökulmasta eli yksilöiden ja erilaisten toimijoiden kannalta. 

Helsingin seudun viherkehä – mahdollisuuksien toimintaympäristö, 2015 (pdf)

Ympäristömelu

Selvityksessä on arvioitu nykyisiä ympäristömelua aiheuttavia toimintoja ja niiden melualueita Uudellamaalla. Näkökulmana on ihmisen toiminta ja tarve hiljaisuudelle. Maankäyttöluokkien soveltuvuus hiljaisuuteen perustuu uudelleenluokiteltuun Corine Land Cover (CLC) -aineistoon vuodelta 2006. 

Ympäristömelu väestökeskittymien ulkopuolella Uudellamaalla 2014, 2015 (pdf)

Peltoalueet

Maatalouden kannalta hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden selvitystä on käytetty taajamatoimintojen sijainnin suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Selvitys on tehty toisen vaihemaakuntakaavan yhteydessä, mutta sitä on hyödynnetty myös osana neljättä vaihemaakuntakaavaa.

Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla, 2011 (pdf)

Infokortti julkaisusta, 2011 (pdf)

Meri- ja rannikkoalueet

Uudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys kokoaa yhteen suuren määrän merialuesuunnitteluun liittyvää paikkatietoaineistoa tutkimuksen ja suunnittelun tarpeisiin. Aineisto on esitelty teemakarttoina, joihin liittyy tekstimuotoinen selostusosa.

Uudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys, 2014 (pdf)

Viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin

Maakuntakaavoituksen kehittämishankkeessa testattiin uusien menetelmien soveltuvuutta maakuntatason aluesuunnitteluun. Lisäksi tuotettiin Uudenmaan viherrakenteen tavoitetila kaavaluonnosta varten. Hanke toteutettiin yhteistyössä SYKEn, Helsingin yliopiston, alueen kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa ja siihen saatiin rahoitusta ympäristöministeriöltä.

Kehittämishankkeen loppuraportti: Maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin, 2015 (pdf)

MLY-alueet

Raportissa kuvataan kohteittain Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetyt MLY-alueet eli metsätalousvaltaiset alueet, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. 

MLY-alueiden eli laajojen, yhtenäisten ja ekologisten verkostojen kannalta merkittävien metsätalousvaltaisten alueiden kohdekuvaukset, 2015 (pdf)

Suoalueet

Soidensuojelutyöryhmän loppuraportti soidensuojelun täydentämiseksi, 2015. Ympäristöministeriön raportti HELDA-arkistossa(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)

Lähtökohdat

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritellään maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Kulttuuriympäristöjen lähtökohdat, 2014 (pdf)

Kulttuuriympäristöt

Selvityksessä on tunnistettu Uudenmaan maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, joilla tarkoitetaan rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita sekä niihin liittyviä muinaisjäännöksiä, maisemanähtävyyksiä ja perinnemaisemia. Selvitys on päivitetty toukokuussa 2022.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit

Selvityksessä on esitelty Uudenmaan merkittävimpien teiden, ratojen ja väylien syntyyn vaikuttavia luonnonmaantieteellisiä ja kulttuurihistoriallisia tekijöitä sekä kuvailtu tärkeimpien teiden nykytilanne, säilyneisyys ja merkityksellisyys ympäristössään.

Tien päällä − Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit, 2014 (pdf)

Maisemahäiriöt

Häiriöitä maisemaan voivat aiheuttaa esimerkiksi metsien hakkuu tai rakentaminen. Selvityksessä on kuvailtu Uudellamaalla esiintyviä maisemahäiriöitä ja niiden syntyä yleisellä tasolla. Lisäksi on arvioitu häiriöiden pysyvyyttä, korjattavuutta ja erityyppisten maisemien kykyä kestää muutoksia.

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa − esitys, 2014 (pdf)

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa, 2014 (pdf)

Porkkalan maisemaopas

Porkkalan pilottikohde on osa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laadittavaa maisemaopasta. Alueen asukkaille, suunnittelijoille ja viranomaisille suunnattu opas johdattaa maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun ja hoitoon. Oppaan on laatinut Pro Agria. Julkaisu on osa neljännen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä.

Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema − Opas arvokkaan maisema-alueen maankäytön suunnitteluun, 2016 (pdf)

Uudenmaan maaseutumaisemat

Uudenmaan maaseutumaisemat – Nylands landsbygdslandskap -esite, 2016 (pdf)

Rannikko ja saaristo

Uudenmaan rannikon ja saariston inventointi täydentää Missä maat on mainiommat -julkaisua. Tavoitteena on kartuttaa lähtöaineistoa rannikon ja saariston kulttuuriympäristöjen kokonaisvaltaista ja yleispiirteistä tarkastelua varten.

Vetreämmät veet − Selvitys Uudenmaan rannikon ja saariston kulttuuriympäristöistä, 2016 (pdf)